Uusi normaali vai pysyvä häiriö - inflaatio, elvytys ja talouskasvu

Kirjoittelin inflaatiosta ja keskuspankkien velan monetisoinnista viime kesänä tähän ketjuun. Inflaatio on selvästikin päässyt karkuun pullosta keskuspankeilta. Nimelliskorot nousevat jo melkoista vauhtia mutta inflaatio pitää edelleen pintansa. Historiallisesti inflaatio-odotuksia ei saatu kuriin näin voimakkaan inflaation oloissa muuten kuin nostamalla reaalinen korkotaso selvästi positiiviseksi. Ymmärtääkseni kehittyneissä talouksissa valtioiden taseet eivät kestä sitä ja poliittisesti talouksissa on mahdotonta kiristää vyötä tarvittavaa määrää. Mitä tapahtuu jos tavallisen kansan inflaatio-odotus jatkaa nousuaan? Toistaiseksi ihmiset ovat siirtäneet hankintojaan sen vuoksi koska nyt kaikki on niin kallista. Kun matti meikäläinen kokee ahaa elämyksen, että hinnat eivät ole tulossa takaisin alas vaan juuri nyt hyvä hetki tehdä erilaisia hankintoja koska huomenna on vielä kalliimpaa. Silloin ollaan jännän äärellä ja nyt pitäisi tietää että mikä antaa periksi. Kuka on se taho joka ostaa tai on pakotettu ostamaan kaikki se maksukyvyttömien valtioiden negatiivisen reaalituoton tarjoama velka minkä päälle tämä korttitalo on rakennettu?

6 tykkäystä

Kun hinnat nousevat tarpeeksi niin alkaa syntymään suuria ansaintamahdollisuuksia, jotka huokuttelee hunajapurkille yrittäjiä. Kapasiteetti nousee ja menee lopulta ylitse ja hinnat lähtevät laskuun. Vanha aiemmin kannnattamaton kapasitetti alka olla sitten kannattavaa.

Eikö nyt olisi järkevintä tukea suuria energiainvestointeja Euroopassa, jotta saadaan energian tarjontaa lisää ja sitä kautta inflaatiota alas? Palveluiden ja muiden ei-niin-energia-intensiivisten alojen inflaatio on lähestulkoon normaali, jos ottaa huomioon, että energian hinnannousu vaikuttaa välillisesti myös niihin.

Kulutuskäyttyminen oli oikeastaan aika tavallista jo ennen sotaa ja inflaatio ei välttämättä olisi lähtenyt ollenkaan laukalle, jos Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan. Nyt kun koetetaan koronnostoilla rajata kuluttamista, niin korkoja saanee nostaa reilusti, että kysyntä oikeasti laskee, sillä juurisyy on energian tarjonnassa.

11 tykkäystä

Tämä. Keskuspankkien mahdollisuudet vaikuttaa inflaatioon ovat pienet, koska työkalut eivät sovi tilanteeseen. Toki hilaamalla korot tappiin saadaan taantuma tai jopa lama aikaiseksi ja kysyntä sakkaa, joka voi sivutuotteena laskea hintoja, mutta haluaako tätä kukaan tai kannattaako moinen operaatio edes?

Tällä hetkellä ainut keino saada energian hintaa alas lienee markkinoilta suljettujen tahojen ottaminen mukaan. Mitähän näitä on, Iran, Venezuela, joku muu?

3 tykkäystä

Jos keskuspankin pitää valita hintavakauden ja taantuman väliltä, niin se puolustaa hintavakautta ensisijaisesti viimeiseen saakka. Taantuma tai lama on pienempi paha sen rinnalla että inflaatio ryöstäytyy täysin käsistä ja valuutan arvo olisi uhattuna oikeasti ja sitä kautta usko koko nykyiseen rahajärjestelmään. Kannattaa kuunnella tuo Powellin viimeisin pressitilaisuus. Siinä hän puhui nyt siihen malliin että hintavakaus on ykkösjuttu ja sen tavoittamiseksi tehdään mitä vain vaikka tulisikin vähän vahinkoa muuallekin. Ei tietenkään sanonut sitä suoraan mutta rivien välistä näin itse tulkitsin.

5 tykkäystä

Kirjoittelin pitkät pätkät korko- ja inflaatioennusteista (ja tietenkin myös pörssi) etenkin Nordean tuoreesta ennusteesta inspiroituneena, joka ennusti kovaa 12k euriborin nousua aina 2,5%:n asti ja sen jälkeen tasaista 2,5%-3% korkotasoa käytännössä koko loppuvuosikymmeneksi.

Vaikka toivoisin, että inflaatio- ja sen myötä korkotaso nousisi pitkään (ihan vain sen takia, että EKP:lla olisi enemmän aseita käytössään ja pitkät korkeammat korot kertoisivat siitä, että itse kunkin toimijan talous ei olisi niin huonossa jamassa kuin miltä tällä hetkellä näyttää), on tätä mielestäni lähes mahdotonta nähdä lähitulevaisuudessa. Syitä tähän on mielestäni viisi selkeintä.

  1. Euroalueen valtiot ovat edelleen ennätysvelkaantuneita (Etelä-Euroopan maiden talous ei kestä korkeita korkoja)
  2. Euroalueen yhtiöt ovat edelleen lähes ennätysvelkaantuneita (Tasaisen korkea korkotaso aiheuttaisi konkurssiaallon)
  3. Euroalueen kotitaloudet ovat edelleen ennätysvelkaantuneita (Finanssikriisi part 2)
  4. Euroalueen talouskasvun perusongelmat eivät ole vieläkään ratkaistu (Ikäpyramidi, tehokkuus jne.)
  5. Energian- ja muiden raaka-aineiden hinnat eivät tule nousemaan tästä ikuisuuteen (tämähän on jo nyt nähty ja kovin nousu tasautui kuin tasautuikin monesta samanaikaisesti shokista riippumatta).

Inflaatio on “transitory” on jo meme tässä kohtaan, mutta mielestäni on lähes varmaa, että ensi vuonna inflaatio on jo huomattavasti matalammalla tasolla - jopa ilman EKP:n kovia vastatoimia. Euroalueen inflaatio onkin mielestäni mitä todennäköisemmin transitory.

Fundamentaaliset euroalueen ongelmat eivät ole mihinkään kadonneet ja pelkästään elvytyksen vähentäminen yhdessä arvostustasojen tuhoutuessa ympäri markkinoiden (joka on jo suurelta osin tapahtunut), viilentää talouden itsestään.

Uskoisin, että parin vuoden päästä talous,korko- ja inflaationäkymät näyttävät aika samalta (jos uusia yllättäviä shokkeja ei synny) kuin ennen koronaa eli korot pyörivät nollassa tai negatiivisena ja inflaatiolla on haasteita päästä 2%:n tasoon samalla kun talouskasvu näyttää kuolleen miehen käyrältä niin Suomessa kuin euroalueella. Ainoa ero on se, että olemme huomattavasti isomalla velkataakalla vain varustettuja.

33 tykkäystä