En ole sydänlihaksen paksuuntumisesta kuullut testosteronin korvaushoidolla? Kasvuhormoni sen sijaan sitä aiheuttaa.
Matalista testoarvoista ei kannata kärsiä vaan käydä tutkituttamassa. Yksi asialle vihkiytynyt ja miehen hyvinvoinnista kiinnostunut lääkäri on Juhana Piha.
Tuntuu välillä, että olen tietyssä mielessä tullut sijoittamisessa epävarmemmaksi, kun tietoa on tullut lisää - olen tajunnut sen etten tiedä juuri mitään. Hyvänä puolena tässä on se etten (kai) luule itsestäni liikoja.
Haastatteluja lukiessa itse ainakin huomasin sen, että kaikki puhuivat enemmän tai vähemmän perusasioista ja kuitenkin (siksikin) kaikki haastateltavani ovatkin poikkeuksellisen fiksuja sijoittajia. Heidän ansiosta olen entistä enemmän tarkastellut perusasioita, vaikka edelleen ne välillä unohtuvat.
Sijoitusvarallisuuteni oli korkeimmillaan 2021 marraskuussa noin 90 000 euroa, nyt se oli non 85 000 euroa. Euromääräisesti ei ole siis mennyt kovin huonosti huomioiden kusetusmarkkinat, mutta todellisuudessa salkkuni tippui paljon, eli kyse oli korkeasta säästöasteesta ja siitä, että tein paljon hommia + sain aika paljon takautuvasti tuloja vuonna 2022 vuodelta 2021 (oma syy, että tulivat viiveellä). Ja eikä voi vähätellä sitä, että salkkuni on noussut nyt alkuvuodesta noussut tosi paljon omassa mittakaavassani.
Viime vuoden alkupuolella heitin jollekin privaviestissä jotain tällaista, että markkinat tippuvat -50 pinnaa tai nousevat 10 pinnaa. Ehkä heitän samat arvaukset tälle vuodelle.
Twitter-feedi viime aikoina täynnä ‘you might like’ suosituksia ja valittujen tilien seuraaminen alkaa olla turhan vaivalloista kaiken tuuban seasta. Saako noita jotenkin käteväsiti minimoitua?
Satuin huomaamaan tässä ihan viikon sisällä että yhtä uudiskohdetta mainostettaessa kaikki korot ja lyhennykset netissä olevissa mainoksissa oli laskettu tasolla, jossa 12kk euribor oli vielä negatiivinen. Ymmärrän, että ei niitä voi joka päivä uusiksi sinne laittaa mutta kyllä tämä muutos on sen verran radikaali ollut että voisi edes hiukan todenmukaisemmat luvut iskeä pöytää.
“Testosteronitasot ovat korkeimmillaan murrosiässä, josta ne alkavat 30 vuoden iän jälkeen laskea 1–2 prosentilla vuodessa.”
Testot siis laskevat ikäluokkien välillä lähes samaa tahtia kuin kolmenkympin jälkeen iän myötä.
Ei tässä ollut tarkoitus murkkuikäisten tasoihin takertua.
Ainakin itselläni siellä on kaksi eri näkymää valittavissa, For You josta tulee näkyviin mainitsemiasi suosituksia sekä Following josta nimensä mukaisesti saa syötteeseen seuraamiensa lähteiden twiitit.
Suomessa korvaushoitoa saa huonosti vaikka testotasot olisivat alarajoilla. Täällä ei oteta mitenkään huomioon miten ihminen itse voi ja miltä tuntuu. Jos olotila ei ole normaali niin suosittelen Juhani Pihaa jonka juttusille. Herra on muuttanut monen asiasta kärsivän elämän taas valon puolelle.
Viitearvothan muodostetaan niin, että 5% oireettomia/terveitä jää rajojen ulkopuolelle. Jos tasot on rajojen sisäpuolella tulee syitä oireille etsiä muualta. On vastuutonta aloittaa korvaushoitoa jos oma tuotanto on normaali. Kollega Piha vaikuttaa varsin pätevältä ja hoito varmasti asianmukaista hänellä. Nykyaikana on kovin yleistä tulla lääkäriin vaatimaan tiettyä hoitomuotoa/tutkimusta varsinaisten ongelmien kautta lähtemisen sijaan. Jos omat oireet ja löydökset eivät sovi ”haluttuun” diagnoosiin mennään someen möykkäämään.
Yritykset ovat siirtäneet nousseet kustannukset hintoihin. Kustannuksissa ei ole vielä työvoimakustannuksia, jotka siis nousevat tulevat palkankorotukset x 1,35. Ja kansantaloudellisesti suurempi merkitys on vientiyrityksillä ja niiden kilpailukyvyllä. Suomalaisen kuluttajan ostovoimalla ei ole merkitystä tähän.
No kyllä niissä on. Vai takooko kesko esim. Tyhjästä tuloksensa. Jos elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet yli 10% muutenkin kalliissa suomessa niin katetta kyllä on. Ja kyllä suomalaisten ostovoimalla on merkitystä sille miten suomalaiset firmat tulevat pärjäämään. Vientiteollisuus määrittää raamit mutta maximikorotuksia tulee liitot hakemaan ja se tietää lakkosumaa.
Terveessä markkinataloudessa työn hinta määräytyy työn tuottavuuden sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan mukaan. Työntekijällä ei ole mitään automaattista oikeutta saada parempaa palkkaa vain siksi, että yritys tekee parempaa tulosta.
Nyt inflaatio-oloissa suurin osa yrityksistä ei välttämättä edes tee parempaa tulosta, vaan hintojen nousulla kompensoidaan kohonneita tuotantokustannuksia (energia ja raaka-aineet suurimpina syinä). Tällaisen firman kyky maksaa palkkaa työntekijöille on sama kuin ennen inflaatiota eli palkankorotusvara on nolla.
Tuo sama itku on ollut firmoilla vaikka kuinka kauan, ei ole varaa maksaa vaikka varaa on kyllä maksaa osinkoja ennätyksellisesti. Varmaan joillakin yrityksillä ei ole varaa maksaa mutta jos tuota samaa mantraa hoetaan niin katsotaan yritysten tilinpäätöksiä ja sitä mihin raha menee ja mietitään sitten uudelleen onko varaa maksaa vai ei.
Nythän onnetonta palkkaa maksetaan matalapalkka aloille myös siksi että tukiaisilla maksatetaan asumiset valtion kassasta. Sitä en tiedä onko järkevää vai ei.
@Otter_Investor Olisiko mahdollista saada sinulta Helsingin pörssin osakkeille Greenblattin taikakaavalla tehtyä taulukkoa eli EV/EBIT+ROI% tai EV/EBIT+ROE%? Olisi erittäin mielenkiintoista ja hyödyllistä saada päivitys tästä taulukosta ja moni olisi varmasti erittäin kiitollinen.
Oman tutkailun avulla kiinnostavia olisivat tällä hetkellä erityisesti ainakin Viafin Service, Sievi Capital ja Fondia (hieman eteenpäin katsoen). Eli mahdollisimman kannattavaa liiketoimintaa mahdollisimman alhaisella arvostuksella.
Ohessa kuva edellisestä päivityksestä Incapin yhtiöketjusta ja pikaisella katsauksella noista osakkeista kootulla salkulla olisi hyvinkin voittanut indeksin kuvan julkaisusta tähän päivään laskettuna.
Nousukauden huipulla yritykset tekevät yleensä hyvän tuloksen. Tästä olisi hyvä tehdä investointeja ja säästää puskuria huonoja aikoja varten. Itse en kauheasti innostu yrityksistä, jotka ottavat huippuvuosien tulokset mittariksi palkkojen maksukykyä varten. Yhtä lailla huono mittari on lamavuosien tulokset.
Kesko on esimerkkinä ehkä hyvinkin asiaasi ajava. Osa tuloksesta tulee yrittäjien selkänahasta. Pienet kaupat ovat yhtä lailla yrittäjävetoisia kuin suuremmatkin Superit ja Cityt. Vielä suurempi osa tulee toisten yrittäjien selkänahasta ja he ovat ruuan tuottajia.